By: Jenni Kangas, osteopaatti ©
Oletko joskus herännyt aamulla tunteeseen, että olisit jauhanut purkkaa koko yön? Tai aamupalaa syödessäsi tuntenut kipua ja arkuutta hampaissa, päässä ja kasvoissa? Tunnistaako vieressä nukkuva tämän hereille havahduttavan kirskeen hampaiden jauhaessa yhteen unen aikana?
Hampaiden narskutus eli bruksaaminen on tahdosta riippumatonta hampaiden kiristelyä ja narskutusta unen aikana. Bruksaamista voi esiintyä myös päiväsaikaan; joku saattaa bruksata istuessaan tietokoneella, toinen ajaessaan autoa. Hampaiden puremista saattaa olla vaikea havainnoida arjen tiimellyksessä, saatika nukkuessaan.
Lievä bruksismi, aivan kuten muutkin ajoittaiset purentalihasten ja leukanivelen kiputilat ovat hyvin yleisiä ja helposti hoidettavissa. Yleensä vaivat eivät edes vaadi hoitoa. Tavallisimmin bruksismin oireita esiintyy aikuisilla, mutta vaiva tuntuu olevan yleistymässä myös kouluikäisillä.
Tyypillisimmät oireet ovat:
· aamupäänsärky yöbruksaajalla,
iltaan painottuva päänsärky päiväbruksaajalla
· tinnitus, korvakipu, korvien tukkoisuus
· kasvojen, kaulan ja hartialihasten jäykkyys, kipu
· leuan lihaksiston väsyminen, ylirasittuneisuus ja
leukanivelen äänet kuten rahina ja naksuminen
Harvemmin esiintyviä oireita voivat olla:
· leuan sijoiltaanmeno tai tunne siitä
· palan tunne kurkussa
· äänen käheytyminen
· huimaus
· puutunut posken alue
Vaikka lievä hampaiden narskuttelu vastaakin hyvin hoitoon, on pitkittyneissä ja vaikeaoireisissa tilanteissa osteopaatin ohjattava asiakas hammaslääkärin hoitoon. Voimakas narskuttelu voi vaurioittaa kiillettä, aiheuttaa lohkeamia hammaspaikoissa ja tehdä suun limakalvoille haavaumia. Hoitotoimenpiteitä vaativaa, hankala-asteista bruksismia esiintyy onneksi vain 5–10 %:lla aikuisista.
Miksi narskuttelen hampaitani?
Hampaiden ja purennan tarkoituksena on ruuan hionontaminen. Muina aikoina hampaiden tulisi olla kevyesti erillään toisistaan. Bruksaajan purentalihakset ovat kuitenkin toiminnassa myös muina aikoina. Erään koulukunnan mukaan narskuttelulla on yhteys purennan epätasaisuuksiin; ennen vanhaa ihmiset pureskelivat karkeampaa ja sitkaampaa ruokaa, jolloin purennan pienet säröt tasapainottuivat hampaiden kuluessa. Selkeän tutkimusnäytön puuttuessa hampaiden epätasapainosta johtuvasta bruksaamisen ajatuksesta on kuitenkin luovuttu.
Nykyään hammaslääketieteessä vallitseva käsitys on, että syyt ovat hermostoperäisiä. Psykososiaalisen stressin yhteydestä narskutteluun on todettu olevan näyttöä. Täten oireita voivat lisätä esimerkiksi:
· stressi
· tupakointi
· stimulantit kuten kahvi, alkoholi, energiajuomat
· masennuslääkkeet
· uniapnea
· kuivat limakalvot suun alueella
· refluksitauti eli vatsalaukun sisällön takaisinvirtaus ruokatorveen
Vaikka hampaiden narskuttelu on vahvasti perinnöllinen ominaisuus, voi kuka tahansa silloin tällöin hampaitaan narskutteleva huomata, että vaiva ei ainakaan helpota työkiireiden tai arjen huolien aikana. Vaikea elämäntilanne saattaa joskus jopa laukaista bruksaamisen kierteen.
Mikä avuksi lievään hampaiden narskutteluun?
Lievän bruksismin hoitoon voi auttaa osteopaatin tekemä purentalihashieronta ja leukanivelen mobilisaatiohoito. Osteopaatin vastaantotolla ohjatut yksilölliset harjoitteet tukevat hoitoa. Katso sivun lopusta kotona tehtävä harjoite.
Self help -tyylisiä keinoja oireiden lievittämiseen ovat esimerkiksi:
· hyvä, tasapainoinen työasento
· hengitysharjoitukset
· stressin hallinta
· rentoutus- ja liikeharjoitteet leukanivelelle (kts. alta)
· säännöllinen, mielekäs liikunta
· purkan syömisen rajoittaminen
· unen laadun parantaminen
(hyvä tyyny, viileä ilmanala, mielen rauhoittaminen ennen nukkumaanmenoa)
· stimulanttien välttäminen
(kahvi, tupakka, energiajuomat)
Vinkki! Muista pureskella ruokaa molemmilla puolilla lihastasapainon säilyttämiseksi. Kun kipu on päällä, pureskele juurikin kipeällä puolella!
Milloin bruksaaminen vie hammaslääkäriin?
Kuten ensimmäisessä kappaleessa mainittiinkin, pitkäkestoinen ja hankalaoireinen bruksaaminen on aina syy konsultoida asiaan perehtynyttä hammaslääkäriä. Yleisin lääketieteellinen hoitokeino bruksaajalle on purentakisko, joka tehdään hammaslaboratoriossa. Asiakkaalle muotoillulla purentakiskolla saadaan vähennettyä hampaisiin kohdistuvaa voimaa, mutta se ei välttämättä vie pois taipumusta itse yöpureskelusta. Kiskoja on pidettävä joka yö, jotta niihin tottuisi. Useimmat kiskohoidossa olevat asiakkaat eivät enää haluaisi luopua kiskoistaan mistään hinnasta! '
Ankariin kipuihin voidaan kokeilla myös tulehduskipulääkettä ja äärimmäisissä tapauksissa paikallisesti lihastoimintaa lamauttavia botuliinipistoksia lääkärin vastaanotolla. Purentalihasten vaivoihin on haettu apua myös biopalautemenetelmästä, joka havahduttaa hampaitaan purevan potilaan.
Bruksaajan alaleuan rentoutus- ja liikeharjoitteet kotihoitoon
Lämmittelyksi:
· Istahda alas, rentouta hartiat. Avaa leuka rennoksi. Voit painaa kevyesti kieltäsi alahampaiden takapinnalle ja päästä keuhkot tyhjäksi sanomalla hiljainen ”aaaa”.
Toista muutama kerta, kunnes tunnet olevasi rentoutuneempi.
· Voit tunnustella sormenpäilläsi alaleuan lihaksia ja hieroa niitä kevyesti minuutin ajan.
Aseta sitten kyynärpäät pöydälle ja liu´uta ensin poskiasi, sitten ohimoitasi molempien kämmenien välissä.
· Verryttele avaamalla ja sulkemalla suutasi, vie leukaa myös molemmille sivuille.
Toista muutama kerta kaikkia liikkeitä.
Varsinaiset harjoitteet:
Tee liikkeet ensin vapaasti ja sen jälkeen vastustamalla kahdella sormellasi.
· Avaa leukaasi kivuttomasti mahdollisimman auki ja pidä muutaman sekunnin ajan.
Sulje ja toista.
· Vie leukaa mahdollisimman kivuttomasti eteenpäin ja sivuille jännittämättä niskaasi.
Viivy kussakin liikkeessä muutaman sekunnin ajan.
· Avaa suusi mahdollisimman avonaiseksi ja vastusta sulkemista kahdella alahampaiden kärkien päälle asetetulla sormellasi.
· Aseta kolme sormeasi hampaiden väliin ja venytä suutasi auki muutaman sekunnin ajan.
· Lopuksi rentoudu muutamien minuuttien ajan.
Tee kymmenen toistoa kutakin liikettä, kaksi harjoituspatteria päivässä.
Huomaathan, että voimistelu EI saa tuottaa kipua.
Lue lisää purentaelimistön vaivoista ja niiden hoidosta osteopatian keinoin:
Kirjoittaja: Jenni Kangas, osteopaatti
Lähteitä:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5026093/