By: Eetu Koivisto, osteopaatti ©
Hieronta on ikivanha hoitokeino, joka on edelleenkin suosittu osana täydentävää lääketieteellistä hoitoa sekä vaihtoehtoishoitoja. Hierontaan liittyy paljon erilaisia uskomuksia ja niin sanottua pseudotiedettä, joista kaikki väittämät eivät pidä aivan paikkaansa. Näihin uskomuksiin ja väittämiin törmää yllättävän usein vieläkin jopa hieronnan ammattilaisilta kuultuna. Yksi sanoo aukaisevansa tiukkoja lihaksia tai faskioita, toinen sanoo rikkovansa ”kiinnikkeitä”, kolmas sanoo laittavansa ”kuonat” liikkeelle ja neljäs sanoo parantavansa huonon ryhdin hieromalla. Totta vai puppua?
Tässä postauksessa pohdin hieronnan hyödyistä tieteen valossa. Postauksen jatko-osassa tarkastelen tarkemmin hieronnan spesifejä vaikutuksia kudos- ja hermostotasolla. Pyrin olemaan kriittinen, vaikka entiseltä ammatiltani olen hieroja ja käytän edelleen tilanteesta riippuen hierontaa työssäni. Terveydenhuollon ammattilaisten on oltava itsekriittisiä ja kriittisiä myös toisistaan. Näin voimme parantaa ammattitaitoamme ja kehittää työtämme.
Mitä tiede sanoo hieronnan vaikutuksista? Hieronnan vaikuttavuutta on tutkittu monissa eri kiputiloissa ja sairauksissa. Osassa on osoitettu olevan suotuisia vaikutuksia vaihtelevissa määrin, kuten synnytyksen jälkeisessä masennuksessa, uniongelmissa, tietyissä iho-ongelmissa, nivelkivuissa, fibromyalgiassa, verenpainetaudissa, erilaisissa autoimmuuniongelmissa, astmassa ja multippeliskleroosissa. Tutkimusten hierontahoitoryhmät ovat kokeneet enemmän positiivisia vaikutuksia kuin kontrolli- tai vertailuryhmät, joka voi selittyä hieronnan ominaisuuksilla, jossa tuotetaan enemmän painereseptoreiden stimulaatiota, joka lisää kehon vagaalista aktiviteettiä.
Hieronnan vaikutuksia on myös tutkittu fysiologisesta ja biomekaanisesta näkökulmasta, mutta näiden näyttö on edelleen kiistanalaista, johtuen todennäköisesti huonolaatuisista tutkimusasetelmista ja huonosti vakioiduista tutkimusmenetelmistä. Hieronta ei siis paranna mitään sairautta, mutta siitä voi olla hyvä apu tavanomaisen hoidon tukena monissa tilanteissa. Hierontaa suositaan yhä useammin lääketieteellisissä tilanteissa, mikä korostaa tiukempien tutkimusten sekä ymmärryksen tarvetta hieronnan vaikutuksista. (Field, 2016)
Suurimmassa osassa hierontatutkimuksissa kerrotaan käytettävän ”Swedish massagea”, jota Suomessa kutsutaan klassiseksi hieronnaksi. Klassisen hieronnan määritelmään kuuluu viisi perusotetta: Sively, hankaus, pusertelu, taputtelu ja ravistelu. Sama määritelmä pätee Suomessa hieronnan perusteissa. Jokaisella otteella oletetaan olevan fysiologisesti erilainen vaikuttava ominaisuus.
Hierontaotteiden ja tyylien moninaisuus tekee hieronnan vaikutusten tutkimisesta hyvin haasteellista ja useinkin tutkimusten tuloksissa on paljon ristiriitoja. Eri hierojat hierovat erilaisilla tekniikoilla, joissa otteiden, nopeuksien, voimakkuuden ja suuntien välillä voi olla merkittäviä eroja. Jotkut käyttävät rasvaa, jotkut luottavat kitkaan. Näitä yksityiskohtia harvoin mainitaan tutkimuksissa. Tutkimusasetelmissa voi siis olla lukuisia muuttujia, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin. Toki kaikkia ihmisiä ei voida hoitaa täsmälleen samanlaisella hieronnalla, kun puhutaan yksilöllisestä hoidosta, mutta joitain tarkempia standardeja hierontatutkimusten asettelun suhteen tulisi noudattaa, jotta tutkimuksista saataisiin laadukkaampia ja tuloksista täsmällisempiä.
On hyvä pitää mielessä kuitenkin myös se, että klinikkatyössä ei voida tukeutua pelkästään tutkimustuloksiin perustuvaan hoitoon. Jos käyttäisimme ainoastaan niitä menetelmiä, mitkä me olemme tutkimuksissa todettu erinomaisiksi, meille ei jäisi paljoakaan työkaluja asiakkaiden ongelmien hoitoon. Ilman kokemukseen pohjautuvaa asiantuntemusta jopa tutkitusti erinomaiset hoitomenetelmätkään eivät välttämättä toimisi. Parhaimmatkaan hoitomenetelmät eivät aina sovellu yksilön tarpeisiin tai ovat muulla tavalla sopimattomia tilanteeseen nähden. Tutkittu tieto ohjaa ammattilaista oikeaan suuntaan ja antaa neuvoja, mutta se ei koskaan korvaa ammattilaisen kokemuspohjaista tietoa. (Sackett D, 1996) Joten hyvä ja toimiva klinikkatyö muodostuu sen hetkisestä parhaimmasta tutkitusta tiedosta, ammattilaisen kokemuksesta ja empiirisistä havainnoista sekä hoidettavan yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisesta.
Mitä näyttöön perustuvaa hyötyä hieronnasta on?
Lievittää kipua ja rentouttaa
Sairaalassa olevien potilaiden suurimmat haasteet kuntoutuksen suhteen ovat jännittyneisyys, stressi, kipu ja ahdistus, joten sairaalaympäristö on erittäin hyvä tutkimusympäristö hieronnalle. Rose Adamsin (2010) tutkimuksessa mitattiin sairaalassa olevien potilaiden kipua, psyykkistä hyvinvointia, rentoutumista ja unen laatua. Heille annettiin kerran tai useammin hierontaa, joka oli pituudeltaan noin 30min. Hierontojen määrä riippui vietetystä ajasta sairaalassa. Ennen hierontaa potilaiden kipuaste oli keskiarvoltaan 5.18 (VAS). Hierontahoitojen jälkeen keskiarvo tutkittavien kesken oli 2.33 (VAS). Tämä tutkimus osoitti, että hierontaterapialla on positiivinen vaikutus akuuttihoidossa olevien potilaiden mahdollisuuteen käsitellä fyysisiä ja psyykkisiä haasteita. Hieronta ei vaikuttanut pelkästään kipuun, vaan myös emotionaaliseen hyvään oloon, rentoutumiseen ja uneen. Tällä multimodaalisella vaikutuksella oli positiivinen vaste potilaan koko paranemisprosessiin.
Kehon kokonaisvaltainen relaksaatio hieronnan vaikutuksesta vähentää kehon psykofyysisiä stressireaktioita, jota voidaan mitata muun muassa verenpaineen ja sydämensykkeen laskuna, hapen kulutuksen vähenemisenä ja lihasjännityksen, kortisoli- sekä noradrenaliinitasojen laskuna (Moyer CA, 2004). Kortisolin lasku hieronnan vaikutuksesta on kuitenkin kiistanalainen (Moyer CA, 2011). Tämä relaksaatio sallii parasympaattisen hermoston aktivoitua tehokkaammin ja tätä kautta keholla on mahdollisuus levätä ja voimaantua. Nämä elämänlaadun tärkeät tekijät ovat avainasemassa kehon paranemisen sekä homeostaasin kannalta, joka usein puuttuu monelta potilaalta. (Moyer CA, 2004; Rose Adams, 2010)
Hieronta ei kuitenkaan vaikuttaisi vähentävän merkittävästi kipua hieronnan aikana tai heti sen jälkeen, vaan tutkimusten yhteenvedossa todettiin kivun vähenevän merkittävästi vasta päivien tai viikkojen päästä verrokkiryhmään verrattuna. Tämä tulos saatiin viidestä eri tutkimuksesta, joista kaksi käsittelivät alaselkäkipua, yksi jännekipua, yksi olkapääkipua ja yksi niskakipua. (Jennie C.I, Tsao, 2007)
Hieronta vähentää liikunnan jälkeistä lihaskipua ja väsymystä
11 tutkimuksen meta-analyysissä (504 tutkittavan otanta) selvitettiin hieronnan vaikutuksia harjoittelun jälkeiseen viivästyneeseen lihaskipuun (delayed onset muscle soreness – DOMS). Hieronnalla havaittiin olevan selkeä kipua vähentävä vaikutus harjoituksen jälkeisessä viivästyneessä lihaskivussa. vielä 24h jälkeen hieronnan teho oli heikkoa, mutta 48h-72h aikana tulokset olivat selkeästi vaikuttavammat. DOMS-kipuja lievittäviä mekanismeja kuvailtiin olevan parasympaattisen hermoston toiminnan modulaatio, veren ja lymfanestekierron vilkastuminen, jotka nopeuttavat lihasvauriossa syntyvien biokemiallisten tulehdusmarkkereiden (esim. kreatiinikinaasi ja laktaattidehydrogenaasi) poistumista lihaskudoksesta. (Jianmin Guo, 2017)
Usean tutkimuksia yhdistävän katsausartikkelin (Dupuy ym. 2018) mukaan hieronta oli tehokkain tapa vähentää urheilusta koettua lihasväsymystä. Hieronta oli tehokkaampaa kuin pelkkä passiivinen lepo. Kortisolin vähenemistä (Field et al., 2005) ja beeta-endorfiinien pitoisuuden kasvua (Kaada ja Torsteinb, 1989) on ehdotettu selittäviksi havaitun väsymyksen vähenemisestä hieronnan jälkeen.
Parantaa unenlaatua ja laskee verenpainetta
Richards KC (1998) tutki hieronnan vaikutusta miesten REM-unen määrään. Hän havaitsi unen tehokkuuden paranevan 14,7% enemmän niillä tutkittavilla, jotka saivat selkähierontaa. Myös toisessa hierontatutkimuksessa havaittiin positiivisia tuloksia unenlaadussa: 30 fibromyalgiapotilasta sai 30min hierontaterapiaa kahdesti viikossa viiden viikon ajan. Potilaat kokivat masentuneisuuden tunteen vähentyneen, unenlaadun parantuneen (Pidemmät yöunet ja vähemmän yön aikaista liikkumista) ja kivun sekä jäykkyyden vähentyneen (Field, T & Diago M, 2002). Tutkimuksessa, jossa syöpäpotilaat saivat 15min selkähierontaa päivittäin viikon ajan, heidän ahdistuneisuutensa, kortisolin taso, verenpaine ja syke olivat huomattavasti laskeneet. Näiden stressitekijöiden lasku vaikutti merkittävästi heidän unenlaadun paranemiseen (Pinar R & Afsar F, 2015). Hieronnan vaikutusta uneen on tutkittu myös vastasynnyttäneillä, joilla oli vaikeuksia unen kanssa. Kuudestakymmenestä potilaasta puolet saivat osastolla 20min selkähierontaa viitenä iltana peräkkäin. Heillä oli unenlaatu parantunut merkittävästi verrattuna verrokkiryhmään, jotka eivät saaneet hierontaa. (Ko Yl, 2014)
Uni on ihmisen vitaali säännöllinen prosessi, joka on yksi tärkeimmistä asioista elämässämme ja terveydessämme, jota nykypäivänä laiminlyödään vakavin seurauksin. Kukaan ei tule pärjäämään loputtomiin alle 7h yöunilla ilman mitään haittavaikutuksia. Unen aikana aivoissa tapahtuu niin kutsuttu huuhtelu, joka poistaa neurofysiologisten prosessien kehittämät haitalliset kuona-aineet hermostostamme. Ilman unta, tätä huuhtelua ei tapahdu ja nämä haitalliset kuona-aineet alkavat vahingoittamaan hermostoa hitaasti mutta varmasti. (Walker M, 2018)
Muutamia esimerkkejä mitä univaje voi aiheuttaa:
Miehet, jotka nukkuvat 5-6 h yössä on 10 vuotta ikäistään vanhemman testosteronitasotUnenpuutteessa keho ei halua luopua rasvasta, joten se varastoi sitä kehoon entistä enemmänIhmiset, jotka nukkuvat 5-6 h yössä, syövät 200-300 Kcl enemmän vuorokaudessa (vuodessa 4-7 kg rasvamassaa)Univaje muokkaa geenejä, joista suurin osa vaikuttaa immuniteettiinUnivaje laskee merkittävästi veressä olevia tärkeitä immuunisoluja (yhden 4 h yöunien jälkeen hetkellisesti jopa 70 %. Siksi univaje on yksi altistava tekijä syövälle, ja krooniselle tulehdukselle jne.)Univaje on suurin altistava tekijä Alzheimerin kehittymiselle5 h yöunet kasvattavat urheilijoiden loukkaantumisriskiä 60 % verrattuna heihin, jotka nukkuvat 9h
(Walker M, 2018)
Joten leikkisästi ajateltuna säännöllinen hieronta voi vaikuttaa uniongelmaisilla positiivisesti testosteronitasoihin, laihtumiseen, immuniteettiin, loukkaantumisriskin vähenemiseen ja monien sairauksien torjumiseen. Erittäin tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että uniongelmien taustalla on usein monia tekijöitä, kuten psykososiaalisia ongelmia, fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia tai muita ympäristön häiriötekijöitä, joihin tulisi puuttua ensisijaisesti. Hieronta voi toimia hyvänä tukena unenlaadun parantamisessa.
Verenpaine
yhdeksän RCT-tutkimuksen meta-analyysissä hieronnan todettiin laskevan merkittävästi sekä systolista (-7,39mmHg), että diastolista (-5,04mmHg) verenpainetta, verrattuna kontrolliryhmään. Hieronnalla voidaan siis päätellä olevan kohtalaisen hyvä vaikutus verenpaineen laskuun, vaikkakin pysyviä vaikutuksia verenpaineeseen hierontainterventiolla ei ole. (Liao IC, 2016)
Muokkaako hieronta lihaksia tai rikkooko se arpikuidosta?
Tämähän on ehkä se yleisin olettamus hieronnan vaikutuksista. Hieronnalla saadaan lihasjumit auki, vai miten se menee?
Varsinaista lihaksen muokkausta, solmujen tai kalvojen aukaisua hieronta ei ole. Me emme pysty manuaalisella käsittelyllä muokkaamaan lihaksen fyysistä pituutta tai rikkomaan arpea. Näihin yhden käsittelyn toimenpiteisiin tarvitsisimme mahdollisesti lihanuijan, skalpellin ja polttolaserin.
Lihasten tukirakenteet muodostuvat pääosin kollageenista. Tällä on ominaista venytyksen jälkeen vetäytyä takaisin normaaliin lepopituuteensa. Jos sitä venyttää yli sen venytyskapasiteetin, se repeää. Sitä voisi verrata karkkiin, joka venyy ja vetäytyy alkuperäiseen olomuotoonsa. Tämän mahdollistaa karkissa käytetty gelatiini, joka on tehty esimerkiksi sian selkäytimestä. Gelatiini on myös kollageenia. Jos karkkia venyttää sopivasti tarpeeksi pitkään, niin se jää ehjänä pidentyneeseen muotoon. Ihmisen lihassäikeistön kollageenin uusiutumisaika on kaiken kaikkiaan noin vuosi, jota voidaan kuitenkin nopeuttaa säännöllisellä venyttelyllä ja eksentrisillä harjoitteilla. Joten jos haluat saada lihakseen fyysistä pituutta lisää, sinun pitää venytellä säännöllisesti useiden kuukausien ajan (Philman & Luomala, 2016; Suni, 2014). Yhdellä tai parilla hierontakerralla et saa lihaksen pituuteen tai arpikudokseen fyysisiä muutoksia aikaiseksi.
Manuaalisella käsittelyllä voidaan kuitenkin vaikuttaa myofaskiaalisten kudosten normaalin ja kivuttoman toiminnan palauttamiseen. Kudoksen mekaanisen toimintahäiriön hoidon teoriaan liittyy soluväliaineiden koostumuksen muutokset, mekanoreseptoreiden toimintojen muutokset ja fibroblastien venytyksen aikaansaamat fysiologiset reaktiot (Benjamin, 2009; Stecco, 2009).
Yhteenveto
Hieronnalla näyttäisi siis olevan kohtalaisen hyvää näyttöä etenkin kivunlievityksestä, unenlaadun parantumisesta ja verenpaineen laskusta sekä ahdistuneisuuden lievittämisessä. Voidaankin puhua melko kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta ihmisen homeostaasissa, jossa vaikuttavana mekanismina on hyvin pitkälti hermoston reagointi ja modulaatio johtuen myofaskiaaliseen kudokseen kohdistuvasta ulkopuolisesta ärsykkeestä. Myös psykososiaaliset ja psykologiset tekijät ovat merkittävässä roolissa hierontaterapiassa.
Biomekaaninen hoitomalli, jossa pyritään ajattelemaan kehoa mekaanisena koneistona – ”Löysätään hieronnalla anteriorista ketjua tuolta ja kiristetään posteriorista ketjua jumpalla tuolta, niin nivel saadaan optimaaliseen kulmaan ja kivut katoavat”, ei hieronnassa välttämättä ole paras mahdollinen lähestymistapa. Puhdas mekaaninen malli sopii hyvin automekaanikon ajattelutapaan, mutta ei ihmisen kivunhoitoon. Hieronnan vaikutuksista etenkin hermostotasolla sekä kudos- ja solutasolla tunnetaan kaiken kaikkiaan vielä hyvin vähän, vaikkakin mielenkiintoisia teorioita näistäkin on nostettu viimevuosina esille. Pyrin tosiaan näitä vaikutusmekanismeja käymään läpi seuraavassa postauksessa.
Kirjoittaja: Eetu Koivisto, osteopaatti
Lähteet:
Benjamin, M. 2009. The fascia of the limbs and back – a review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2667913/
Dupuy, O. 2018. An Evidence-Based Approach for Choosing Post-exercise Recovery Techniques to Reduce Markers of Muscle Damage, Soreness, Fatigue, and Inflammation: A Systematic Review With Meta-Analysis. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fphys.2018.00403/full
Field T, Diego M, Cullen C, Hernandez-Reif M, Sunshine W, Douglas S. 2002. Fibromyalgia pain and substance P decrease and sleep improves after massage therapy. J Clin Rheumatol https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17041326
Jennie C.I. Tsao. 2007. Effectiveness of massage therapy of chronic, non malignant pain: A review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1876616/
Jianmin Guo et all. 2017. Massage Alleviates Delayed Onset Muscle Soreness after Strenuous Exercise: A Systematic Review and Meta-Analysis. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5623674/
Ko Yl et al. 2014. Randomised controlled trial of the effectiveness of using back massage to improve sleep quality among Taiwanese insomnia postpartumwomen. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23410501
Liao IC et al. 2016. Effects of Massage on Blood Pressure in Patients With Hypertension and Prehypertension: A Meta-analysis of Randomized Controlled Trials. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25419947
Moyer CA. 2004. A meta-analysis of massage therapy research. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/14717648
Philman M, Luomala T. 2016. Faskia – terapian ja liikkeen näkökulmasta. VK-kustannus Oy
Pinar R. Afsar F. 2015. Back Massage to Decrease State Anxiety, Cortisol Level, Blood Prsessure, Heart Rate and Increase Sleep Quality in Family Caregivers of Patients with Cancer: A Randomised Controlled Trial. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26745049
Stecco, 2009. Fascial manipulation practical part. Piccin.
Suni, J. 2014 Säännöllinen staattinen venyttely parantaa suorituskykyä. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/tuki-_ja_liikuntaelimisto/saannollinen_staattinen_venyttely_parantaa_suorituskykya
Field, T. 2016. Massage therapy research review. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5564319/
Richards KC. 1998. Effect of a back massage and relaxation intervention on sleep in critically ill patients. Am J Crit Care. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9656043
Rose adams. 2010. The effects of massage therapy on pain management in the acute care setting https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3091428/
Sackett, D. 1996. Evidence based medicine: what it is and what it isn’t. https://www.bmj.com/content/312/7023/71.full
Walker Matthew. 2018. Why we sleep. Penguin books ltd.
Wiltshire, EV. 2010. Massage impairs postexercise muscle blood flow and ”lactic acid” removal. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19997015